Susanna Kaukinen: ”Suvaitsevaiset esineellistävät homot oman poliittisen agendansa raaka-aineeksi.”

Kansalaisaktiivi ja suosittu blogisti Susanna Kaukinen kohdistaa kritiikkinsä seksuaalivähemmistöjen siivellä omaa asiaansa ajavaan vasemmistoälymystöön: ”Suvaitsevaisto puolustaa vastakin homoja, jotka eivät halua heidän apuaan, koska suvakille homo on vain esine, jolla tuodaan maailmaan kommunismin kurjuutta. Homo on objekti, kakun koriste, marxilaisten leikkikalu, jota esitellään mediassa hyysäkkinä, mutta jonka ihmisarvo ei todellisuudessa merkitse suvaitsevais-mädättäväistölle mitään, vain yksi hyödyllinen hölmö muiden hyödyllisten hölmöjen joukossa, pelkkä esine, tavara, väline päämäärään, hyväksikäytön kohde; ihmisarvoton keppihevonen.”

Aiheen pohdintoihin homojen puolustamisen ja vastustamisen yhteiskunnallisesta funktiosta antoi Aleksi Valavuoren saamat potkut, hänen sanottuaan ääneen ettei halua homoja joukkueeseensa. Tilanne ei ole niin yksinkertainen, millaisena se on haluttu julksuudessa nähdä. Kaukinen kysyy, kuka puolustaa Valavuoren oikeutta valita seuransa ja tiiminsä? Kenen intressejä ääri-egalitaristit ajavat: Vähemmistöjen vaiko omiaan?

Susanna Kaukinen jatkaa:

”Aleksi Valavuori on yksi päänahka lisää marxilaisten yhteiskuntahäirikköjen päänahkakokoelmassa, muttei suinkaan ensimmäinen eikä varmasti viimeinen. Aleksi toki toimi harkitsemattomasti, enkä edes minä pysty hänen lausuntojaan sinänsä puolustamaan, mutta kysymys on paljon suuremmasta asiasta, josta me näimme nyt vain jäävuoren huipun.

Antakaas kun selitän.

Eräs aikamme kaikkein suurimmista tiedemiehistä, tohtori James Watson, voitti vuonna 1962 Nobel-palkinnon löydettyään DNA:n kaksoisjuosterakenteen, jonka löytäminen oli mittaamattoman suuri ja merkittävä tieteellinen sensaatio. Tohtori Watson joutui myymään Nobel-palkintonsa sen takia, että hän erehtyi mainitsemaan sivulauseenomaisesti vuonna 2007, että mustan rodun älykkyys on keskimäärin matalampi kuin muiden rotujen.

Konservatiivien on opittava virheistään. Kun kuka tahansa ilmaisee kannan, joka on antimarxilainen, suvaitsevaisto lähettää heti verikoiransa asialle. Konservatiivit eivät. Konservatiivit tekevät bisneksiään kenen tahansa kanssa, kunhan raha liikkuu ja dollari vaihtaa omistajaa.

Toisin sanoen, kulttuurisodassa vain yksi osapuoli ampuu ja vain yksi osapuoli tulee ammutuksi. Konservatiivien on ymmärrettävä, että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin raha – ne omat arvot: vapaus, omaisuudensuoja ja oikeus valita se seura, jossa aikaansa haluaa viettää – ja niin edelleen.

Konservatiivien on boikotoitava! Konservatiivien on lopetettava pelkkä dollarien hyysääminen ja kannettava roponsa sinne, missä konservatiivisia arvoja arvostetaan – kuten nyt vaikkapa Kärkkäiselle. On lopetettava suvakkien ja hyysärien tukeminen ja boikotoitava, koska suvakkihyysärit käyttävät näitä ja kaikkia muitakin kuviteltavissa olevia keinoja lopullisena ratkaisuna konservatiivikysymykseen.

Tässä pelissä poikittaiseen mailaan on vastattava kyynerpäällä ja poikittaisella mailalla. Pelkästään piestävänä kiltisti oleminen johtaa vain siihen, että marxilaiset saavat mediapelillään irtisanottua kenet he haluavat ja boikoteillaan aikaiseksi sen, että jopa meidän aikamme suurimmat tiedemiehet joutuvat kerjuulle.

Kun kerran kaikki keinot on otettu käyttöön, niitä on käytettävä sitten molemminpuolisesti. Jokaisen konservatiivin tulee iskeä suvaitsevaiston yhteiskunta-attentaatteja vastaan, kun tilanteita tulee ja omia on tuettava, kun tilanteita tulee. Amerikassa on sanonta: put your money where your mouth is. Tästä on kysymys.

Tästä eräs opetus on Watsonin tapaus. Tohtori Watson, joka joutui myymään Nobelin palkintonsa sai sen takaisin, kun Alisher Usmanov osti sen 4,1 miljoonalla dollarilla ja palautti sen Watsonille sanoen, että on suuri kunnia palauttaa palkinto takaisin Watsonille, joka on tehnyt mittaamattoman arvokasta tietellistä työtä.

Kun kysymys on kulttuurisodasta, on valittava puolensa ja taisteltava. Ja kun tämä kaikki on sanottu ensin, voin ottaa nyt kantaa Valavuoren tapaukseen.

Valavuoren lausuntoja voidaan kritisoida useammalla tavalla. Ensinnäkin, hänen lausuntonsa homojen palkkaamatta jättämisestä lienee sinänsä ainakin tällä hetkellä laiton. Toisekseen, hänen asemansa oli sellainen, että hän ei edusta siinä itseään vaan edustamaansa toimitahoa. Tämä tarkoittaa, ettei hän voi siitä asemasta käsin lausua henkilökohtaisia mielipiteitään.

Myös hänen toinen lausuntonsa oli mauton ja näyttäytyy ongelmallisena, kun otetaan huomioon, että pöyristelevä omistaja, Jussi Salonoja, selvästikin allekirjoittautuu mädättäväistön leiriin. Toimitahoa edustettaessa on edustettava sen arvoja, vaikkei jakaisi niitä. Niinpä en omalta osaltani voi kritisoida sitä, että Aleksi joutui kilometritehtaalle tapauksesta, koska kenen leipää syöt sen lauluja laulat, jos olet edustustehtävässä ja Aleksi oli.

Mitä sitten tulee nykyiseen tasa-arvoattentatismiin laajemmin, me konservatiivit emme koskaan voi suostua tasa-arvoon, koska se tarkoittaa mm. sitä, että kaikki omaisuus ja kaikki tulot jaetaan tasan kaikkien maailman eläväisten kesken lainkaan katsomatta sitä, kuinka ansaitsevista, kykenevistä tai ahkerista olennoista on kyse.

Konservatiivien on sisäistettävä, että me kannatamme esimerkiksi meritokratiaa, joka tarkoittaa lopputulosten epätasa-arvoa. Me isänmaalliset puolestamme kannatamme oman kansan laittamista muiden edelle, joka sekin tarkoittaa lopputulosten epätasa-arvoa. Me emme vain halua sitä, me vaadimme sitä: epätasa-arvoa!

Tasa-arvoattentatismi on toimintaa, jossa kulttuurisodan kautta koetetaan pakottaa tasa-arvo (kommunismi) maailmaan. Me vastustamme tätä, emmekä me voi myöskään olla sitä mieltä, että joku pitäisi palkata tai ottaa johonkin tehtävään hänen seksuaalisuutensa, sukupuolensa, ihonvärinsa takia tai jonkin muun verukkeenperusteella.

Jos homo sopii huonosti johonkin tehtävään, häntä ei siihen pidä palkata, mutta jos hän on tehtävässä loistava, siihen ei ole meritokraattista perustetta. Jos nainen ei jaksa kantaa ihmisiä turvaan palavasta rakennuksesta, häntä ei pidä palkata palomieheksi, koska tähän on meritokraattinen peruste ja koska afrikkalainen rotu ei omaa muiden ihmisten lailla samanlaista aivokopan kapasiteettia, tämän tulee ehdottomasti käytännössä nostaa tie pystyyn tehtäviin, joissa sitä kapasiteettia tarvitaan.

Silti valtio ja kunnat palkkaavat ihmisiä väärin perustein ja he väittävät, ettei n.s. positiivinen syrjintä ole syrjintää, eikä se olekaan, vaan se on paitsi syrjintää myös dysgeenistä antimeritokratiaa, kun valtion ja kunnan hommiin palkataan ihmisiä seksuaalisuuden, uskonnon, rodun tai jonkun muun huuhaan perusteella osaamisesta, kyvyistä ja ansioituneisuudesta välittämättä.

Tavislaisen valtaväestön syrjintä on meidänkin maassamme arkipäivää, mutta sen takia kukaan ei saa potkuja? Miksi? Koska konservatiivit eivät taistele vastaan ja on aika julistaa kulttuurisota marxilais-suvaitsevaistoista yhteiskuntaterroria vastaan, jonka lopullinen ja todellinen päämäärä on eurooppalaisen sivistyksen hävittäminen ja sen korvaaminen kaikenlaisten kummallisuuksien kommunistisella tasa-arvolla, joka on kerta toisensa jälkeen johtanut katastrofiin.

Jos me emme pysäytä marxilaisuutta nyt, me joudumme selittämään lapsillemme ja lastenlapsillemme miksi he joutuvat jonottamaan vessapaperia ja leipää jonoissa, kuten vanhalla Neuvosto-Venäjällä ja kuten Jugoslaviassa sittemmin ja Venezuelassa nyttemmin.

Jos jotakin on opittava, ymmärrettävä ja sisäistettävä, se on se, että me emme puolusta tasa-arvoa, emme nyt, emmekä koskaan, koska se johtaa koko ihmiskunnan kärsimykseen. On hyveellistä pelastaa sivistys ja sivistys välttämättä edellyttää sitä, että paremmin saa pärjätä ja että paremmin pärjäämisestä saa sen palkinnon, jonka siitä ansaitsee.

Valavuoren tapaus on valitettava. Omalla kohdallani mielelläni toki kuulisin etukäteen, jos homoseksuaaleja ei toivota johonkin seuraan tai yritykseen, koska on paljon ikävämpää törmätä sen aiheuttamiin arjen ongelmiin sitten seuratoiminnan tai työn arjessa. Olisi parempi kuulla etukäteen, etten ole toimeen X toivottu seksuaalisuuteni takia, niin osaisin hakea töitä muualta, enkä tuhlaisi omaani enkä sen toisenkaan osapuolen aikaa.

Niin, ette kai te luule, että me homoseksuaalit haluamme töihin jonnekin, missä meistä ei pidetä? Emme tietenkään halua, miksi haluaisimme? Omalta osaltani olen Valavuoren tapauksesta lähinnä surullinen. Tässäkään jaossa ei voittanut kukaan muu kuin marxilaiset yhteiskuntahäiriköt.

Omalta osaltani haluan antaa Aleksille sen viestin, että virheitä sattuu, mutta elämä jatkuu ja olen sitä mieltä, että konservatiivien tulisi tässäkin tapauksessa valita puolensa, vaikkei se olisikaan miellyttävää. Miestä tulee auttaa nimenomaan ylämäessä, joten kuka palkkaisi Aleksin? Virheistään hän on varmasti jo oppinut.

Sitäpaitsi minusta don’t ask – don’t tell on aivan hyvä tapa hoitaa nämä seksuaalisuuskysymykset muutenkin, enkä ottaisi koko asiaa esille lainkaan, ellen olisi siinä asemassa itse naista rakastavana naisena, että suvaitsevaiston kusipäät eivät pääse minun kimppuuni, jos sanon jotain normaalijärjen raameissa olevaa homoihin liittyvissä kysymyksissä.

Suvaitsevaiston homohyysäkiksi pääseminen nimittäin ei edes koske homoja. Se koskee vain marxilaisia homoja. Meitä konservatiivihomoja suvaitsevaisto vihaa yli kaiken ja vaihtaisi minutkin oitis johonkin afrikkalaiseen tolppaannojailijaan heti huomenna, jos vaan voisi, eikä yksikään suvakki korvaansa lotkauttaisi, jos minua ei hyväksyttäisi johonkin toimeen minun seksuaalisuuteni takia, koska olen väärää mieltä ja vihaan tasa-arvoa, joka on kurjuuden, rappion, laiskuudesta ja tyhmyydestä palkitsemisen ja jaetun köyhyyden, rajattoman surkeuden ja kaikkien pahoinvoinnin totaalinen oppi.

Niinpä suvaitsevaisto puolustaa vastakin homoja, jotka eivät halua heidän apuaan, koska suvakille homo on vain esine, jolla tuodaan maailmaan kommunismin kurjuutta. Homo on objekti, kakun koriste, marxilaisten leikkikalu, jota esitellään mediassa hyysäkkinä, mutta jonka ihmisarvo ei todellisuudessa merkitse suvaitsevais-mädättäväistölle mitään, vain yksi hyödyllinen hölmö muiden hyödyllisten hölmöjen joukossa, pelkkä esine, tavara, väline päämäärään, hyväksikäytön kohde; ihmisarvoton keppihevonen.

Konservatiivit eivät sentään ratsasta meillä ja rehellisiäkin ovat. Jättäkää meidät rauhaan. Tykätä ei tartte, eikä palkata, jos ei tahdo, enkä minä sellaiseen hommaan haluaisikaan tulla, johon ei kaivata. Suvaitsevaisto sen sijaan vaatii, että minut pitäisi saada huijata seuraan tai työpaikkaan, jossa minua vihataan; kiitos vitusti!” 

Susanna Kaukisen bloggaus aiheesta.